Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘presentoiminen’

Faktat eivät siirrä vuoria, sen tekee usko.

Ihmiset eivät oikeasti halua tippaakaan lisää informaatiota. Sitä on maailmassa liikaa. He haluavat vain uskoa johonkin. Johonkin pörssianalyysiin, johonkin ruokavalioon, johonkin puolueeseen.

Uskon arvellaan usein tarttuvan ihmiseen Excelin soluista, PowerPointin siirtymä-animaatioista tai luettelomerkeistä.

Mutta kun ei tartu. Väestö on rokotettu niitä vastaan.

Usko tarvitsee kannattelijakseen tarinan, jotta se pysyisi hengissä. Tarinan, joka inspiroi, luo merkitystä ja antaa toivon siitä, että sinun esittämäsi ideat todellakin toteuttavat sen, mitä lupaat.

Kun kerrot merkityksellisen tarinan, ohjaat yleisöä hienovaraisesti päätymään samaan johtopäätökseen, johon sinä itse olet päätynyt. Ja mikä parasta – annat heille mahdollisuuden päättää itse, uskovatko he siihen mitä sanot.

Ihmiset arvostavat aina omia johtopäätöksiään enemmän kuin sinun johtopäätöksiäsi.

Kuulijat uskovat ainoastaan tarinaan, joka on jollain tavalla totta ja tuttua heille itselleen. Kun yleisö ottaa sinun tarinasi omaksi tarinakseen, olet onnistunut.

Parhaassa tapauksessa he alkavat itse kertoa tarinaa eteenpäin.

Mielenruuaksi omien tarinoiden keittelyyn kannattaa katsoa nämä amerikkalaiseen radiojuontaja Ira Glassin videopätkät, joista löytyy ideoita niin presentoijille kuin videobloggareillekin.

Read Full Post »

Jos yksi kuva vastaa tuhatta sanaa niin yksi tarina vastaa tuhatta faktaa.

Seuraavan kerran, kun haluat tehdä vaikutuksen kuulijoihisi, hyödynnä näitä vinkkejä.

1. Hyvä tarina on tyhmä

Hyvän tarinan synnyttäminen edellyttää tiukkaa rajausta, säälimätöntä priorisointia ja asioiden pois jättämistä. Jutullasi on yksi kirkas ydin, ei yhtään enempää. Parhaimmillaan tarinasi pystyy tiivistämään sananlaskuksi. Tarinan taustalla olevan idean pitää siis olla äkkipäätään yksinkertainen, mutta tarkemmin pohdittuna syvällinen – sellainen, että kuulija voisi jatkaa asian pohdiskelua vaikka maailman tappiin saakka.

2. Hyvä tarina on petturi

Hyvä tarina kulkee vaistonvastaisesti ja pettää kuulijoiden odotukset. Tarina kiehtoo ja pitää otteessaan niin kauan, kun se herättää uteliaisuutta. Kuulijoiden mielenkiintoa voi pitää yllä poraamalla järjestelmällisesti aukkoja heidän tietämykseensä ja sitten pikkuhiljaa täyttämällä noita aukkoja.

3. Hyvä tarina haisee

Itsestään tarttuvat tarinat pursuavat konkreettisia kuvia. Abstraktien faktojen sijaan ne kulkevat aistihavaintojen kautta, ovat kosketeltavia, haistettavia, maistettavia. Havainnollistamisen kautta kaikki voivat ymmärtää asiasi samalla tavalla.

4. Hyvä tarina ei sinua kaipaa

Hyvä tarina sisältää ainekset, joiden avulla kuulija voi itse ikään kuin testata tarjoamaasi ajatusta ja todeta sen pitävän paikkansa. Tarina pärjää omillaan, ilman kertojan auktoriteettia. Klassisen esimerkin tästä tarjosi Ronald Reagan vuoden 1980 vaalikampanjassaan:  ”Kysy itseltäsi ennen kuin äänestät, meneekö minulla nyt paremmin kuin neljä vuotta sitten?”.

5. Hyvä tarina tunkee iholle

Kuulijasi ei välitä tarinastasi, ellet saa herätettyä hänessä tunteita. Tunteiden ei tarvitse olla positiivisia.

Lisää vinkkejä tarttuvien tarinoiden luomiseen löydät Heathin veljesten mainiosta Made to Stick –kirjasta.

Read Full Post »

Kuinkahan monen hienon markkinointikampanjan loppuhuipentumaksi on huomaamatta käsikirjoitettu kappale nimeltään ”Asiakastapaamisella vedetty sekava ja ponneton Powerpoint-presentaatio”?

Presentoimisesta on nopeasti tullut nykyajan tärkein ja vaikuttavin tapa kommunikoida liikemaailmassa. Start-up-yritys saa pääomasijoittajan taakseen, uusi tuote lanseerataan onnistuneesti tai oma ura lähtee liitoon laadukkaasti toteutetun ja hyvin vedetyn presentaation ansiosta.

Olitpa sitten toimitusjohtaja, myyjä tai asiantuntija, presentaatioissasi on usein erittäin korkeat panokset. Pörssikurssi, myyntitulot tai henkilöstön motivaatio heilahtaa suuntaan tai toiseen suorituksestasi riippuen.

Yritykset käyttävät huomattavia määriä rahaa mainontaan, markkinointiin ja suhdetoimintaan. Joskus ne toimivat sellaisenaan ja kauppa käy. Usein ne kuitenkin vain avaavat oven henkilökohtaiselle tapaamiselle, jossa kaupat tehdään sillä perusteella, osataanko asia presentoida hyvin.

Slide:ology kirjan kirjoittanut Nancy Duarte pitää presentaatioita ”brandäyksen viimesenä rintamana”, koska presentaatiolla on suuri huomioarvo ja ne sijaitsevat myyntiprosessin lopussa.

Kuinka moni miljoonan euron kamppis surkastuu juuri ennen ostopäätöstä asiakkaan edessä muutamaan kiireessä koostettuun Powerpoint-diaan?

Väitän, että jos presentaation suunnittelulle omistettaisiin edes murto-osa markkinointikampanjan suunnitteluajasta, kauppaa syntyisi huomattavasti enemmän.

Read Full Post »

Suomalaisen kasvuyrityksen tunnistaa jo kaukaa. Sen konttorissa ahertaa ihmisiä, jotka keskittyvät niin intensiivisesti firman tarinan elämiseen, ettei kukaan huomaa kertoa tuota tarinaa muulle maailmalle.

Lupaavilla bisnesideoilla on paha taipumus kietoa tekijät pauloihinsa. Pian metsän puut, kävyt ja neulaset tuntuvat niin kiehtovilta, ettei itse metsällä tunnu olevan juurikaan väliä.

Sitten jostain tupsahtaa eteen se tilanne, jossa firman tarina pitäisi osata myydä muille. Visualisoida kokonaisuus ja kuvailla asiat hurmaavasti.

Yksityiskohtien suvereeni hallinta on voinut olla yrityksen menestyksen kivijalka, mutta nyt siitä tuleekin rasite. Presentaatioon ei synny muuta ideaa kuin kipata yleisön niskaan kuormallinen raakaa dataa.

Kaikki tulee varmasti kerrotuksi, mutta mitään ei kuulluksi. Yleisö halusi lasillisen vettä ja sai kaivonrakennusohjeet.

Tietotekniikan konsulttiyhtiö Capgeminin toimitusjohtaja Petteri Uljas on ilmeisesti nähnyt näitä presentaatiota tarpeekseen. Tietokone-lehden haastattelussa (12/09) hän toteaa:

Ongelma tässä maassa on, että esiintymis- ja viestintätaidot ovat usein hirveän heikkoja. Vaikka olisi kuinka hyvä tekniikka, mikäli sitä ei osaa esittää ja myydä, niin ei sitä kukaan osta. Tähän Suomessa pitäisi keskittyä.”

Uljas ehdottaa, että peruskoulun pakkoruotsin voisi korvata esiintymis- ja kommunikointitaitojen koulutuksella. Hänen mielestään siitä olisi tälle yhteiskunnalle paljon enemmän hyötyä.

Vuonna 2001 Microsoft arvioi, että maailmassa tehdään joka päivä 30 miljoonaa PowerPoint-avusteista presentaatiota. Esiintymis- ja kommunikointitaidot ovat kriittisen tärkeitä – etenkin kasvuyrityksissä.

Sillä, osaatko puhua ruotsia jonkin verran vai et lainkaan, ei ole juurikaan merkitystä menestyksellesi. Mutta huonosti vedetty presentaatio voi tappaa diilejäsi päivittäin.

Read Full Post »

Pointtien eli näkemysten ja väittämien selkeä esittäminen on kaikkien presentointien kivijalka.

No, on  tietty olemassa presentaatioita, joiden arvo on siinä, että ne inspiroivat yleisöä jollain kummalla tavalla, vaikkei ajatuksista saa kiinni.

Ne ovat taide-esityksiä. Ne on parasta jättää taiteilijoille. Ja esittää yleisölle, joka on paikalla hakemassa taide-elämyksiä.

Kaikilla on ikävää, kun taide-esityksen konseptiin verhotaan presentaatio, jossa ei vaan oikeasti ole mitään pointtia. Tähän on vaara sortua etenkin silloin, kun esityksen aihe käsittelee designiä, innovointia tai jotain luovuuteen liittyvää. Esittäjä hyväksyy itselleen päämärättömän haahuilun sillä verukkeella, että hei oikeasti tämä on tosi taiteellinen elämys meille kaikille.

Lokakuussa Helsingissä järjestetyn TEDx-tilaisuuden presentaatiot tarjosivat hyvää oppimaterialia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, miten ymmärrystä ja elämyksiä välitetään. TED on yhdysvaltalainen kerran vuodessa järjestettävä konferenssikonsepti, jossa esitysten aiheet liittyvät jollain tavalla teknologiaan, viihteeseen tai designiin. TED-tapahtumissa ovat esiintyneet mm. Bill Clinton ja Bill Gates.

Helsingissä järjestetty tilaisuus oli itsenäinen satelliittitapahtuma. Loistava homma, että tapahtuma saatiin tänne ja syvä kumarrus tapahtuman pääpuuhamiehille Saku Tuomiselle ja Alex Niemiselle.

Parhaista parhaimmat TED-esitykset ovat presentoimisen kermaa. Kun brändin alla astuu lavalle, ei varmasti voi olla tiedostamatta, että niitä parhaita paloja tämäkin yleisö on netistä katsellut. Fiilis lienee sama, kun muutaman kerran häissä lauleskellut kaveri astelisi The Queenin uutena solistina Wembleylle.

Helsingissä Bristolin lavalla 22.10 esiintyivät:

Testasin tapahtumassa ensimmäistä kertaa kehittämääni presentoinnin arviointilomaketta. Jokaisesta esiintyjästä ja esityksestä sai kirjattua paljon mielenkiintoisia havaintoja. En mene nyt yksityiskohtiin, vaan nostan kokonaisuudesta yhden selkeän kotiinvietävän asian, jota kannattaa pohtia omia presentaatiota miettiessä. Pointti on tämä:

  • Vaikka esityksen sisältö käsittelisi taidetta, luovuutta tai innovointia, esityksen muodon ei tarvitse olla taiteellinen, luova tai innovatiivinen. Useimmiten siitä on vain haittaa.
Aina kun huomaat sanovasi itsellesi ”No ei tässä esityksessä nyt varsinaisesti tarvitse olla mitään pointtia tai tavoitetta, tämä on vain tällänen fiilisjuttu”, niin kysy itseltäsi

  1. Olenko perormanssitaitelija?
  2. Olenko näyttelijä?
Jos vastaus on kielteinen molempiin, palaa ruutupaperille keksi jotain sanottavaa. Sitten pidät huolen, että sanot ja näytät asiasi esityksessäsi selkeästi ja monta kertaa.

Jos kuitenkin vastastit Kyllä jompaan kumpaan edellisistä kysymyksistä, kysy vielä itseltäsi:

3. Onko yleisö paikalla hakemassa kulttuuri-elämyksiä?

Jos ei ole, mieti vielä, olisiko selkeästä pointista ja rakenteesta sittenkin enemmän tukea sinun tavoitteellesi.

Tämä muodon ja sisällön sääntö pätee yleisemminkin ja täysin toisen tyyppisiin esityksiin: Kun presentoit vaikkapa tutkimustuloksia tai myyyntiraporttia, et taatusti löydä presentaation parasta muotoa ja rakennetta datasta tai Exceliin syntyneestä juoksutuksesta.

Read Full Post »

%d bloggers like this: